Esittelyssä Winter Warin ensikertalainen, 1/2 – Nea Hukkinen

Ahkeralla työnteolla ja määrätietoisella työmoraalilla – näillä sanoin voisi kuvailla turkulaisen Nea Hukkisen, 22, matkaa Winter Warin parissa. Kisakutsu kilahti sähköpostiin muutama viikko sitten, ja kuun vaihteessa Hukkinen astelee WW:n kisakentälle uransa ensimmäistä kertaa. Muissa kisoissa tasoaan muutamaan otteeseen mitannut urheilija ansaitsi paikkansa kuuden vuoden ja karsintakierroksen jälkeen, joten tässä esimerkissä asenne voisi olla enemmän paikallaan. Annetaan Nean kertoa taustoistaan hieman lisää!

Aloitetaan perustiedoista, eli mistä tulet ja mitä teet?

“Olen 22-vuotias, ja tosiaan täällä Turussa asun ja oon ihan alkuperäinen ja asunut aina täälläpäin. Edustan siis Reebok CrossFit Turkua, ja siellä oon myös töissä. Toimin tällä hetkellä valmentajana, ja tietty siinä mukana on muutakin, kuten salin somen pyörittelyä ja muita asioita. Sitä kaikkea ja urheilua, toki :)”

Kerro taustastasi urheilijana. Entä millainen matkasi Winter Warin parissa on kuluneina vuosina ollut?

”Aloitin CrossFitin reilu kuusi vuotta sitten, olin just täyttämässä 16 kun ilmoittauduin On rampille. Sitä ennen kävin ryhmäliikuntatunneilla, ja nuorempana myös tanssin ja pelasin futista varmaankin kahdeksan vuotta, kunnes jossain kohtaa alkoi tuntua ettei jokin siinä enää napannut. Menin äidin mukana ryhmäliikuntatunneille, mutta sekään ei lopulta tuntunut omalta jutulta. Oon aina halunnut haastaa itteäni, oppia uutta ja kehittyä. Olin aiemmin käynyt CrossFit Porissa katsomassa, ja perhetutut jutteli silloin, että se voisi olla mulle sopiva juttu. Ja kun jossain vaiheessa tuli olo, että pitäisi saada jotain uutta, niin muistin tämän lajin ja päädyin siitä sitten On rampille ja aloittamaan. Ja sille tielle myös jäin.”

Silloin kun aloitin CrossFitin, niin ajattelin sitä enemmän vain harrastuksena – että käyn kolme kertaa viikossa ja se on siinä sitten. Salilla Turussa oli tuolloin jo kisaryhmä ja näin, kun he treenasivat, ja jossain kohtaa alettiin puhua myös Winterin karsinnoista. Vaikken ollut vielä silloin kisakunnossa, niin siitä tuli joku kipinä, ja vähän omasta mielenkiinnosta aloin tekemään karsintoja, vaikka vielä ensimmäisinä vuosina ne ei olleet mikään vuoden päätavoite. Siitä tuli sitten vain tapa. Voimistelu ja kehonpainoliikkeet on olleet mulle heikkous ja usein ne on olleet lajeina sellaisia mistä on jäänyt kiinni. Oon kuitenkin aina ollut realistinen oman kunnon suhteen, ja viime vuonna alkoi tuntua, että nyt olisi oikeasti sauma saada kisapaikka. On se myös ollut pitkäaikainen tavoite.”

Onko jokin viime kausia tai tätä kautta kohden muuttunut?

“Tietysti oma tahto on muuttunut tosi erilaiseksi – että niitä omia heikkouksia on tehtävä, ja on niitä myös tehty tosi paljon. Treenimäärä on lisääntynyt ja ominaisuudet parantunut. Ehkä se on muuttunut, että on asettanut itselleen selkeämmin tavoitteita sen suhteen, mitkä on liikkeitä, joissa on vahva ja joita pitää vahvistaa. Muutama vuosi sitten tuli se hetki, missä kohtaa piti miettiä, että haluaako alkaa oikeasti tehdä tosissaan töitä kehittymisen eteen vai siirtyä harrasteluun. Oma lähtökunto on ollut se, etten todellakaan saanut tiukkaa leukaa, vaan käytin On rampin alussa sitä paksua mustaa kumpparia apuna. Pitkäjänteisellä työllä on pystynyt kehittymään.”

Millainen fiilis on nyt, kun olet matkalla kisoihin?

“No kyllä mua jännittää jo nyt tosi paljon! Odotan siis myös tosi innolla. Oon ollut aina karsintojen aloittamisesta lähtien ollut katsomassa kisoja ja myös miettinyt, että tuonne mä joku päivä haluan. Mutta kyllä siis jännittää, kun tiedän, että kisassa tulee vastaan tilanteita, joissa pitää kohdata omia heikkoja kohtia. Mä rakastan ja tykkään kilpailla, ja ainakin kisat, joissa oon ollut – kuten nyt Unbrokenissa – niin niiden pohjalta on saanut kokemusta ja osaa jo vähän sanoa, millaista se on.”

Millä tavoin valmistaudut?

“Ehkä tärkeimpänä on nyt vain pysyä terveenä ja saada mahdollisimman ehjiä treeniviikkoja vielä alle. Tässä kohtaa kun ei kannata ottaa enää mitään paniikkia. Oikeastaan tässä kohtaa voi enää pilata koko homman. Pitää muistaa levätä hyvin, että on oikeasti palautunut, kun kisa alkaa. Ja että on oikeasti nälkää antaa kaikkensa! Mulla on tässä samalla valmistautumista painonnoston SM-kisoihin (pvm.), jotka on siinä pari viikkoa WW:n jälkeen.”

Mitä muita suunnitelmia sinulla on jatkossa urheilijana?

“Hmm. Ympäripyöreä vastaus olisi, että haluan kehittyä ja oppia uutta. En oo asettanut CrossFitissa varsinaista seuraavaa kisatavoitetta. Painonnostossa vuoden tärkein tavoite on ehdottomasti nuorten EM-kisat, jotka järjestetään tällä kertaa Suomessa (pvm.). Sinne tähtään. CrossFitissa sitten varmaankin se, että pääsisi sellaiseen pisteeseen, missä eroa heikoimpien ja vahvimpien lajien väliltä saisi kurottua entistä enemmän umpeen. Siinä on myös onnistuttukin.”